Työelämän muutostahti kiihtyy ja se onkin noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista. Paljon puhutaan nykyisen työelämän kovista vaatimuksista ja vaikutuksista työssäkäyvien hyvinvointiin. Samaan aikaan yritysten on vaikea mitoittaa osaajatarvettaan yli vuosien tässä epävarmassa taloudellisessa ympäristössä, mikä näkyy välillä aggressiivisina rekrytointikampanjoina ja välillä isoina irtisanomisina.
Toisaalta Suomea vaivaa työvoimapula monilla aloilla ja sen ennustetaan pahenevan tulevina vuosina. Työmarkkinoita vaivaa sisäänrakennettu kankeus. Joustavuutta tarvittaisiin enemmän.
Yksi merkittävimmistä muutoksista työmarkkinoilla on ollut lisääntynyt ei-vakituisten työsuhteiden käyttö. Monet yritykset ovat viime vuosina siirtyneet käyttämään enemmän joustavia työsuhteita, kuten osa-aikatyötä, projektityöntekijöitä, freelancereita ja keikkatyöläisiä. Tämä johtuu osittain siitä, että yritykset haluavat olla ketteriä ja sopeutua nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin.
Vuokrajohtaja tuo joustavuutta ja kustannustehokkuutta
Samalla yritykset ovat enenevässä määrin ymmärtäneet myös interim-ammattilaisten käyttämisen hyödyt kustannus-, joustavuus- ja nopeusmielessä. Moni työtehtävä on nykyään projektiluontoinen tai voidaan ajatella esimerkiksi pari vuotta kestävänä hankkeena. Kun vakituiseen työsuhteeseen rekrytointi kestää usein pitkään ja on kallista, interim tarjoaa välittömän ratkaisun: kokeneen ammattilaisen osaamista voidaan hyödyntää joustavasti ja kustannustehokkaasti, ja toimeksianto voidaan myös päättää nopeasti, jos tilanne muuttuu äkisti toiseen suuntaan.
Miksi kuitenkin moni yritys yhä yksisilmäisesti preferoi pelkästään vakituisia työsuhteita? Vuokrajohtajien hyödyntäminen Ruotsissa ja Pohjois-Euroopassa on ollut jo vuosia hyvin yleistä, mutta Suomessa on vasta viime vuosina herätty sen hyötyihin. Esteitä laajempaan interim-ammattilaisten hyödyntämiseen on monia.
Liian moni yritys sulkeutuu itseensä
Yksi este voi olla luottamuksen puute. Vuokrajohtajien käyttö edellyttää luottamusta ulkopuoliseen henkilöön, joka voi vaikuttaa organisaation strategiaan ja päätöksiin.
Toinen hidaste voi olla organisaation kulttuuri. Joissakin organisaatioissa on voimakas sisäinen kulttuuri, joka rajoittaa ulkopuolisten henkilöiden käyttöä. Yritykset saattavat tuntea, että ulkopuoliset eivät pysty ymmärtämään organisaation kulttuuria ja arvoja, mikä voi johtaa vastustukseen vuokrajohtajien käyttöä kohtaan.
Nämä esteet kuitenkin häviävät useimmiten, kun yritys uskaltaa kokeilla ja saa ensimmäiset positiiviset kokemukset interimin käytöstä.
Yritysten tulisikin muokata prosessejaan ketterimmiksi ja kulttuuriaan avoimemmaksi mahdollistaakseen ei-vakituisen osaamisen tehokkaan hyödyntämisen. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on oltava valmiita ottamaan vastaan interim-ammattilaisia, joilla on erilaiset taustat ja kokemukset, ja voitava kohdella heitä avoimesti kuten muitakin työntekijöitä.
Osaamisen varmistaminen edellyttää uusia väyliä
Vuokrajohtajat tuovat usein organisaatioon arvokasta ulkopuolista näkemystä ja parhaita käytänteitä. Interimit ovat myös yrityksen sisäpolitiikan ulkopuolella ja uskaltavat sanoa mielipiteensä rohkeasti, koska he eivät ole tekemässä uraa yrityksessä.
Yritykset eivät voi keskittyä pelkästään omien vakituisten resurssiensa kehittämiseen ja pyörittämiseen, vaan resurssointia tulisi katsoa laajemmin yhteistyökumppaneiden ja ei-vakituisten interim-osaajien kautta. Yritys ei lopulta omista yhtäkään työntekijäänsä ikuisesti.
Yhä useampi ja yhä nuorempi kokenut yritysjohtaja tai asiantuntija miettii, miten haluaa osaamistaan myydä. Vakituinen, ympärivuotinen, aina kiireinen työ ei ole välttämättä se kaikkien houkuttelevin vaihtoehto kaikille. Oman osaamisen myyminen siivuina tai projekteina oman yrityksen kautta lisää suosiotaan. Itsenäisyys, valinnanvapaus, joustavuus ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen houkuttelevat.
Yritykset voivat menestyä vain, kun osaamisen tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Ja on myös järkevämpää maksaa tuloksista kuin läsnäolosta.
Kirjoittaja on Cherryn perustajapartneri ja entinen HR-johtaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin HENRYn vierasblogina.
