Tuoreet uutiset (YLE aamu 25.11.) akateemisten työttömien määrästä nostivat jälleen pintaan kysymyksen, joka koskee kymmeniätuhansia huippuammattilaisia vuosittain: mitä tapahtuu, kun osaaminen on vahvaa, mutta työpaikka katoaa?
Suomessa työttömyys koetaan yhä usein pysähdyksenä – välivaiheena, jossa odotetaan uutta vakituista paikkaa, ja jolloin katsotaan myös interim-vaihtoehtoa. Mutta Keski-Euroopassa logiikka on toinen. Siellä interim-työ on ammatti, ei pakon sanelema ratkaisu. Moni rakentaa elantonsa ja uransa tekemällä määräaikaisia, johtamis- ja asiantuntijarooleja, jotka kestävät muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen.
Juuri tällainen malli voisi olla mahdollisuus monelle akateemiselle suomalaiselle, joka jää yllättäen työttömäksi – ja samanaikaisesti ketteryyden lähde yrityksille, jotka elävät jatkuvassa muutoksessa.
Työttömäksi jääminen ei tarkoittaisi pysähdystä – vaan siirtymää
Interim-ammattilaisuus voisi tuoda suomalaisiin työmarkkinoihin jotain, mitä juuri nyt puuttuu:
1. Nopea reitti takaisin työelämään
Yritykset, jotka eivät ole valmiita palkkaamaan pysyvästi, ovat usein täysin valmiita ottamaan interim-osaajan 3–24 kuukaudeksi. Tämä voi olla merkittävä etu henkilölle päästä nopeasti takaisin työelämään ja yrityksille saada kipeästi tarvittavaa huippuosaamista.
2. Kokemuksen karttuminen oikeissa tilanteissa
Muutostilanteet, projektit ja kasvun vaihe ovat juuri niitä tilanteita, joissa interim-osaaja yleensä työskentelee.
Työt eivät ole “välitöitä” – vaan todellisia tehtäviä, jotka kasvattavat CV:tä nopeasti.
3. Uusia kontakteja ja avautuvia ovia
Interim-roolit johtavat usein uusiin mahdollisuuksiin, jatkoprojekteihin ja verkostoihin.
Keski-Euroopassa moni päätyy vakituisiin rooleihin juuri interim-tehtävien kautta.
Yrityksille tämä on ketteryyttä parhaimmillaan
Samalla kun huippuammattilaisett saisivat uuden väylän työelämään, yritykset hyötyisivät merkittävästi interim-mallista.
1. Ketterä resurssi muutoksen keskellä
Markkina muuttuu nopeasti: muutosneuvottelut, organisaatiomuutokset, digitalisaatio, investoinnit, tuotannon siirtymät. Usein pysyvää roolia ei voi – tai ei kannata – täyttää heti.
Interim mahdollistaa:
- nopean reagoinnin
- ilman pitkää rekrytointiprosessia
- ilman pysyvää kustannusvastuuta
- ilman työntekijämäärän (Headcount) kasvua
2. Muutosjohtaminen silloin, kun sitä eniten tarvitaan
Moni suomalaisyritys kompuroi muutoksissa siksi, ettei kokeneita johtajia ole tarpeeksi saatavilla.
Interim-ammattilaiset tuovat kokemusta, jota ei ehditä kasvattaa talon sisällä.
3. Ei työvoimapulaa – kun osaajat liikkuvat joustavasti
Kun osaajat uskaltavat siirtyä projektimalliin, yritysten on helpompi löytää:
- operatiivisia johtajia
- muutosjohtajia
- isojen projektien/hankkeiden johtajia
- kansainvlisissä ympyröissä meritoituneita uusien markkinoiden avaajia
- IT- ja digitaalisen kehityksen projektivetoisia tekijöitä
Interim-malli hyödyttää koko Suomea
Tämä ei ole vain yksilön tai yrityksen etu. Tämä on koko Suomen kansantalouden etu.
Kun työllistyminen nopeutuu → osaaminen ei seiso tyhjäkäynnillä → yritykset pysyvät kilpailukykyisinä → kasvu mahdollistuu.
Keski-Euroopassa interim-työ on normaali, arvostettu ja selkeä urapolku.
Suomessa se voisi olla ratkaisu nykyiseen tilanteeseen, jossa:
- yritysten muutosnopeus kasvaa
- työvoimapula ja osaajatarpeet elävät
- irtisanomisia ja lomautuksia tapahtuu enemmän
- ihmiset tarvitsevat uuden tavan pysyä työmarkkinassa liikkuvana
Yhteenveto
Interim voisi olla uusi suomalainen tapa työllistyä nopeasti ja joustavasti.
Työttömäksi jääville akateemisille se olisi nopea takaisinväylä työelämään.
Yrityksille se olisi ketterä tapa varmistaa, että muutos ei pysähdy.
Kun muutokset kiihtyvät, työmarkkinoiden on muututtava mukana.
Interim-työ ei ole väliaikainen paikka – se on ammatti, joka voi palvella sekä yksilöitä että yrityksiä paremmin kuin perinteiset mallit.
